Tänään alko taas arkinen aherrus koulussa. Päivä tuntu pitkältä ku nälkävuos. Luulin oikeesti aamulla, että oli jo kaks tuntia ollu koulua kun lähettiin tauolle, mut olikin menny vasta tunti! Olin loppupäivästä niin väsynytkin, et keskittymiskyvystä ei ollu tietoakaan ja jos oisin pään painanu pulpettiin niin olisin varmaan nukahtanu. Noh, jospa se siitä taas rupeais rullaamaan, viimenen puol vuotta. Tiukka syksy tiedossa, mut onhan se sen arvostakin sit varmaan. Eiköhän tuo kuitenkin nopeesti mene, kun on 8 viikon työharjottelukin.

Viimeset pari päivää on ollu vähän tunnepitoisia. Sitä on tullu itkettyä ja naurettua oikein kunnolla. Ja oltua niin kiukkuinen ja vihainen, onneks en sentään kellekään oo kiukutellu. Tällasta se on aina viikon ennen menkkoja, eli tiedänpä mitä taas kohta on tulossa.

Kummipoika se vaan jaksaa kasvaa. On oppinu ryömimään tuossa joku aika sitten, eka hammas on tullu läpi. Kohta varmaan konttaa ja istuu. On se vaan niin ihana, tädin kulta.