Eilen olin hirveän reipas, mutta tänään onkin sitten ihan päinvastaiset fiilikset. Oon kerenny jo yhdet päikkärit nukkumaan ja suunnittelen toisia! Ihmekös tuo, oon koko viikon heränny siinä 6 jälkeen, että univelkaa onpi tullu. Ehkä ois hyvä nukkua ne nyt pois, että jaksaa maanantaista lähtien töissä olla.

Oon laihiksella. Neljä kiloa tulla humpsahti lisää painoa ja järkky turvotus mahaan. Ne kaikki neljä kiloa on kertyny vain ja ainoastaan vatsanseudulle. Nice. Tai sit ei. Laihis alko eilen, eikä se ihan putkeen alkanu. Kävin eilen illalla anoppilassa ja siellä olikin rahkapiirakkaa. :D Pakkohan sitä oli syödä. Noh, turvotus näyttäis jo hieman laantuneen, ja nyt sit vaan kattoo tarkemmin mitä syö ja yrittää liikkua.

Joo, ei mulla muuta. Vauvakuumeesta en jaksa edes enää kirjottaa mitään, ku se vaan vituttaa.

Sitten ruvetaan valmistautumaan hyvissä ajoin lähtöön. Metsästetään kissaa ympäri asuntoa, saadaan kiinni, laitetaan kantokoppaan, luukku kiinni. Helvetinmoinen ryske ja pauke ja kissa tulee eturistikosta lävitte. Ehei semmoset pitele herraa, jos herra ei niin halua.

Uus metsästys ja kissa koppaan. Ja taas se tulee läpi. Otetaan valjaat ja pistetään ne kissalle (kunhan se on taas ensin metsästetty). Kissa koppaan ja maalarinteippiä eturistikon tueks. ZÄDÄM! Kissa on pois kopasta. Mut ei sentään piiloon pääse tällä kertaa, on ne valjaat.

Otetaan kaljalaatikosta pahvi. Etsitään parempaa teippiä. Kissa monen yrityksen jälkeen koppaan, pahvi eturistikon eteen (ettei räpi ristikon läpi) ja reilusti teippiä. Noin. Siellähän pysyt. Ei olla myöhässä ei suinkaan, aikavaraus oli 3 minuuttia sitten. Koitetaan soittaa eläinlääkäriin, ei siellä kukaan vastaan. Äkkiä autoon ja menoks.

Myöhästytään noin 10 minuuttia ja eläinlääkäri on ehtinyt ottaa seuraavan asiakkaan, menee kuulemma kolme varttia. Ei auta ku odottaa. Kissa-parka on niin paniikissa kopassaan, et koko kissa heiluu ku sydän hakkaa. Alkaa vielä tulla asiakkaita kunnon lauma, kun alkaa avovastaanotto.

Viimein eläinlääkärin huoneeseen. Kissa pois kopasta, ihan paniikissa on muttei säntäile mihinkään. Piikki kankkuun. Öö, mites molemmat kissat on yleensä ollu melkein heti kanttuvei? Tämä ei anna periks edes nukahtamiselle, joudutaan ootteleen. Viimein nukahtaa ja suitsait hammaskivet pois ja kissa koppaan. Nyt ei tarvinnu viritellä enää pahveja ja teippejä, tuskin se unissaan sieltä läpi tulee.

Selvittiin kaikki hengissä reissusta. Kissa edelleen untenmailla. Varmaan helvetin vihainen kunhan herää.

PS. Matkalla sain puhelun, että ensi viikolla on työhaastattelu!

Kyllä, olen kateellinen ihmisille, joilla on vakituinen työ, tahi edes työ ja säännöllinen palkkatulo. Tässä revin päätäni puhki että millähän maksan ensi kuun vuokran ja nettilaskun ja puhelin laskun ja kissan eläinlääkärin, kun tilillä on viiskytä euroa eikä tietoa millon tulee ekat työttömyyskorvaukset (mitä lie ovat viralliselta nimeltään), kun vasta viikon ollu työttömänä.

Kyllä, olen kateellinen ihmisille, jotka saavat kotinsa pidettyä siistinä, tai edes suht siistinä. Tätä kaaosta ympärllä katsoessa uupuu jo istuen. Mistähän helvetistä sitä sais energiaa, että sais siivottua?!

Kyllä, olen kateellinen ihmisille, joilla on vauva/lapsi/tulossa. Biologinen kelloni on aikaisessa ja pirisee niin maan perkeleesti. Vaikka olenkin vielä nuori (olen!) niin tuntuu, että kiirus tulee. Kohta huomaan olevani jo yli kolmikymppinen, sitten nelikymppinen. Tähän liittyen, perkele niitä töitä minulle nyt heti! On pakko ajatella taloudellisestikin tätä vauva-asiaa, kun toisella on koko ajan lomautusuhka päällä ja itse tosiaan juuri valmistunut ja työtön. Vauva tarvihtee kaikennäköstä rahanarvoista tavaraa. Okei, on yksi ihminen jolle en ole kateellinen vauvasta, tietenkin valloittavan ihanan kummipoikani äiti. Ja puolitutuille olen enemmän kateellinen kuin kavereille ja läheisille.

Kyllä, olen kateellinen ihmisille, joilla on hyvä, normaali lapsuus takana. Ei tästä sen enempää.

Kyllä, olen kateellinen ihmisille, joilla on kaikki niin perkeleen hyvin. 

Kyllä, olen kateellinen ihminen! 

edit. Olen kateellinen ihmisille, jotka osaavat sisustaa, ostaa lahjoja, säästää. Lisäksi tiedän, että on ihmisiä, joilla menee paljon huonommin kuin minulla.

Heräsin tänään siihen, et iskä soitti ja kysy, mennäänkö jouluna sinne ja kumpanako päivänä. Eiköhän me joko aattona tai joulupäivänä käydä. Ja sit taas jompana kumpana päivänä T:n porukoilla. 

Keskiviikkona pitäs käydä ilmottautumassa työkkäriin. Mä kun niin toivoin, et oisin saanu töitä heti, ettei tarviis käydä työkkärissä ollenkaan. Mut no, ei auta toivoa ku et löytyis sit nopeesti töitä. Vois alkaa sit vauvakuumeilemaankin tosissaan. ;) Keskiviikkona "pitää" vähän juhlistaakin luokkakavereiden kanssa. Saa nähä mitä siitäkin taas tulee. :D

Jesh! Tässä kirjottamisen aikana vitutuskäyrä nous korkealle! Miten ns. "ystävä" voi vittuilla jostain todella henkilökohtaisesta asiasta toiselle?! Argh. Ja siis kaverin puolesta vituttaa, ei kukaan oo mulle vittuillu. Tähän onkin sit hyvä lopettaa tämä kirjotus. Perkele.

Eli siis ei tosiaan vielä oo töitä tiedossa. Oisin mielelläni menny jo joulupyhiks johonkin, mut ei väkisin. Toisaalta ehkä pieni loma tekee ihan hyvää. :) Jaksaminen on ollu koetuksella syystä x, z ja y. Eli monesta syystä. Nyt uusin voimin eteenpäin! :)

Kissat pitäs viedä eläinlääkäriin hammaskiven poistoon. Eipä oo onneks yhtään kallista hommaa moinen, hitsi. Jostain ne rahat on revittävä. Tällä hetkellähän tilillä on 2e. Mut lompakossa on muutama kolikko, et jos Loton kävis tänään tekemässä. ;)

Sain jo kaks valmistujaislahjaa. Ystävältä tuli Nomination-koru, johon oli ostanut Friend-laatan. :) Itellä ois mielessä pari laattaa, jotka haluaisin tohon ostaa. Tarkotuksena ei mulla oo täyttää koko korua kerralla, vaan ajan ja elämän myötä hankkia lisää. :) Niinku vissiin ton korun tarkotuskin on. :) Anopilta sain tommosen sydännaulakon, keittiön seinälle meinasin laittaa. :) Ja kuulemma vielä kavereilla on mulle yhdistetty valmistujais/joululahja. Hitsi, en mä ois tarvinnu mitään ku itekin oon niin huono ostelemaan lahjoja! Jos joku teistä tätä lukee niin KIITOS! :)

Kummipoika se kasvaa hurjaa vauhtia. :) On nyt oppinut seisomaan ilman tukea (muutaman kerran seisonu). Eilen ku kävin siellä ja tein lähtöä niin tämä pikkuveijari vilkutti molemmilla käsillä ja sano "heihei".  Voi jessus sentään miten ihana!!! Ja voi jessus sentään mitä tämä taas teki mun vauvakuumeelle. Töitä pian mulle kiitos! :D

Mut nyt kauppaan ja tekemään se Lotto. :) YRITÄN kirjottaa tänne aktiivisemmin, tosin välillä se tuntuu turhalta kun luulen, ettei tätä kukaan lue. ;)

Palapeli. Ööh, en oo tehny. Reunukset on valmiina ja muutama pala lisäks. Öh.

Viime viikon maanantaina alko työssäoppiminen. Oon viihtyny tosi hyvin tuolla paikassa. :) Jo viikon jälkeen voin sanoa, et tuollaisessa paikassa työskentelisin myös hyvin hyvin mielelläni. Tähän astihan oon hokenu, et haluan lastensuojelutyöhön, haluan lastensuojelutyöhön. Ykkösenä se toki edelleen on, mut toi työssäoppimispaikka tulee sit hyvänä kakkosena. :)

Ja siitä puheenollen, eilen huomasin sähköpostissa ihanan piristävän viestin, jossa kyseltiin, et oonko ollu joskus harjottelussa yhdessä paikassa, jonne oon laittanu avoimen hakemuksen, ja oonko edelleen vapaa 23.12. alkaen. Voi kyllä! Olen ollut harjoittelussa ja edelleen samasta päivämäärästä alkaen käytettävissä. Kartoittavat siellä sijaistilannetta, ja mä oon rakentanu huikeat pilvilinnat jo. Saapa nähdä, millon täältä tiputaan alas ja kovaa. Tuonne paikkaan menisin mielelläni tekemään lyhyitäkin sijaisuuksia, vaikkei se välttämättä loppupeleissä ole kannattavaa (taloudellisesti siis), ellei niitä sijaisuuksia oo tiuhaan tahtiin. Saapahan lisää jalkaa ovenrakoon, jos vaikka jonain päivänä siellä tarvittas pidempiaikasta sijaista. 

Mut joo, nyt meen pelaamaan koukuttava peliä Facebookiin. :P

Uskomatonta, enää ens viikko teoriaopetusta. Sit ne on ohi. 8 viikkoa työssäoppimista ja se on siinä. Mä valmistun. Uskomatonta. Päihdetyön tentti tosin on menossa uusintaan, ja saapa nähdä miten käy ens viikolla lääkehoidon sekä yksilöhoidon ja psykiatrian perusteiden tenttien kanssa. En oo lukenu! Miten se onkin niin vaikeeta. Ei ois meikäläisestä mihinkään amk:hon ku amo-koulutuskin menee näköjään hyvin takerrellen. 

Vielä voi haaveilla, et löytyis joku iki-ihana työpaikka, jossa pääsisin alottamaan heti valmistumisen jälkeen. Valmistumispäivä on 22.12. ja ainokaiseen lähettämääni työhakemukseen oon ilmottanu, et voin aloittaa työt 23.12. :D Mitä sitä turhia lomia pitämään, joulun jos ois töissä niin siitä sais hyvin rahaa. Tosin, nyt on alkanu pessimistisyys nostamaan päätään, että ei voi olla niin hyvä onni, että saisin heti töitä...

Ai niin! Ostin palapelin kun kävin shoppailemassa. :) Saapa nähdä, saanko sitä koskaan valmiiks asti, nytkään en oo pariin päivään tehny yhtään. Reunat sentään on valmiit plus vähän muuta. 1000 palaa, liekö on vähän liikaa mun kärsivällisyydelle.

Ja mun pää on seonnu, oon jo ostanu 2 joululahjaa, kolmatta alotan tekemään jossain vaiheessa (tai aloitin jo, mut totesin niistä tulevan kooltaan minun villasukat enkä jaksanu purkaa). Oon miettiny, et pitäs ostaa kynttelikköön uudet lamput ja ulko-oveen kranssi. Ja saiskohan parvekkeen verkkoihin viritettyä jouluvalot. Hyvä etten jo joulukuusta ruvennu miettimään, et pitäskö semmonenkin hommata. Eih! Minähän vihaan joulua! :D

Tänään vähän tota blogipohjaa muokkailin, pitäs joku päivä jaksaa keskittyä siihen paremmin. Toistaiseksi saa kelvata tuollaisena.

Mutta nyt, jos kaivais lääkehoidon tenttikysymykset. Tai rojahtais telkkarin ääreen. Tai jumittais tässä koneella.

PS. Unohdin kertoa, että kummipoika on oppinut seisomaan tukea vasten, ja istumaan tuetta. Ja on edelleen maailman suloisin pieni poika!  

Opiskelumotivaatio on todella pohjalukemissa. Ei auta yhtään ajatus, ettei enää paljoa oo jäljellä. Mä oon todella väsynyt koulupäivän jälkeen aina, tuntuu ettei riitä rahkeet mihinkään muuhun ku just ja just tunneilla istumiseen. Ja sielläkin keskittymiskyky niin huono, et tuskin mitään jää päähän. Tiistaina oli syksyn eka tenttikin, ja eiköhän se käydä uusimassa... Tänään kyl reippaasti tein itsenäistä tehtävää (jaettiin kyl luokkakaverin kans puoliks ;) ) ja laskin lääkelaskuja, joista ois huomenna tentti. 

Eilen käytiin leffassa luokan kanssa katsomassa Sisko tahtoisin jäädä. Oli harvinaisen paska leffa, viimeisen tunnin ajan odotin, et millon se loppuu. Todella pitkäveteinen ja tylsä. :( Sen sijaan haluaisin päästä näkemään sen Prinsessan, josko se olis parempi (kuulostaa ainakin paremmalta!), vois elää leveästi ja ens viikolla mennä kattomaan kavereiden kanssa.

Ihana rakas kummipoika kävi tänään äitinsä kanssa kylässä. Hurjaa vauhtia pieni kasvaa vaan. Poitsu oli myös hyvällä tuulella pääasiassa. Pienet tirsat otti olkkarin lattialla leikkimaton päällä ja vauhti oli kova hereilläollessa. Kaikki kielletty tietenkin kiinnosti. :D Ja hienosti piti lusikkaa jo omassa kädessä! Tosin kyllä äitikin piti siitä kiinni, mut eihän sitä nyt suoraan voi oppia kokonaan itse syömään. Voi kun sais oman lapsen jo... Mut ei auta kun odottaa, et joskus se tulis. Tai et joskus pääsis edes yrittämään.

Ja juu-u, koukkuunnuin kyllä BB:hen, vaikkei mökillä saanu katottua kun pätkän sieltä, toisen täältä (mummon ollessa saunassa tai nukkumassa :D). Ja voi kyllä, suurin osa asukkaista ärsyttää. Ja ärsyttää se, että pitää olla koukussa tuollaiseen paskaan.

Onneks pidänkin sit ens viikon jo lomaa. :D Huomenna siis lähdetään mökille, ihanaa ihanaa ihanaa! :) Viikon saa rentoutua ja unohtaa arjen. Mitä nyt pitänee ainakin ruotsin kirja raahata mukaan. Vähän tuota vilkuilin ja kertaus ei kyllä ois yhtään pahitteeks!

BB alko tällä viikolla. Voi jessus. Onneks lähdetään sinne mökille, siellä ei tuu varmaankaan katottua niin jos jäis sit senkin jälkeen kokonaan pois tänävuonna. Vaikka mistäs sitä tietää mitä noistakin tyypeistä viel kuoriutuu, jos joku vaikka yllättäis positiivisesti. Onhan se varmaan sunnuntaina kaverilta kyseltävä, et ketä lähtee jne. :D Enemmän ehkä harmittaa se, että Salkkarit alkaa maanantaina, niitäkään tuskin tulee mökillä katottua.

Ja eihän tätäkään kirjotusta voi jättää kokonaan ilman aiheesta vauvakuume. Tuntuu et kaikki on raskaana tai saanu just vauvan. Ja edelleen toki iloitsen ystävieni puolesta, mut kun mäkin tahon! Hoen siis mantraa "valmistun joulukuussa ja mähän saan heti töitä, valmistun joulukuussa ja mähän saan heti töitä..." On töissä tehtävä mahdollisimman paljon kaikkia ilta-, viikonloppu-, pyhä- ja yövuoroja, et saa tulot suuremmiks. :D Eipä sillä et tuommoset vuorot minua haittais muutenkaan, enemmän ärsyttäis mennä joka päivä aamuun.

Mut nyt jos jatkais tätä siivousurakkaa, ettei tarvii huomenna herätä niin aikaisin. :)

Viimeset pari päivää on ollu vähän tunnepitoisia. Sitä on tullu itkettyä ja naurettua oikein kunnolla. Ja oltua niin kiukkuinen ja vihainen, onneks en sentään kellekään oo kiukutellu. Tällasta se on aina viikon ennen menkkoja, eli tiedänpä mitä taas kohta on tulossa.

Kummipoika se vaan jaksaa kasvaa. On oppinu ryömimään tuossa joku aika sitten, eka hammas on tullu läpi. Kohta varmaan konttaa ja istuu. On se vaan niin ihana, tädin kulta.